Talo hiljeni...

Laitetaas alkuun viime päivien kuulumisia. Aloitimme penneleiden kanssa maisteleen kiinteetä ensimmäisen kerran perjantai iltana. Kovinhan noi lapsukaiset ovat ahneita ja eipä heitä hommassa tarvinnut avitttaa. Muutoinkin alkoivat vaatia ja vapauteen. Pääsivätkin loppupäivinä 3 porukoissa laatikon ulkopuolelle pyörimään. Kovin olivat jaloillaan ja kaikki lähti tutkimaan ja vaappumaan ilman kitinöitä. Etenkin meidän pojat mielellään nukahtivat laatikon ulkopuolelle. Etenkin Piirto osasi ilmaista tahtonsa vapauteen hyvinkin kimakasti.:)

Ronja-mamma virkistynyt kovin ja on alkanut käymään paremmin ulkona. Mielellään kauniissa auringonpaisteessa Ronja tassutteli jo melki 30min lenkkejä, matkan teko toki oli tassuttelua, mutta siitä se lähtee.

Hetki sitten kasvattitäti kävi hakemassa Ronjan ja pennut. Koti tuntuu niin kovin tyhjälle nyt. Enhän minä ilman kyyneleitä tästä selvinnyt. Ikävä tulee pentuja ja jokaisella on oma paikka sydämessäni. Ronjaa tulee hurja ikävä myös ja minulla on suuri totuttelu, että seuraava varjoni puuttuu.

Lopuksi haluan kiittää ihania ystäviäni Saraa, Sabinaa, Mirkkua ja Jonnaa unohtamatta Juhaa. Ilman teidän apuanne olisin ollut pulassa. Ihanaa, että venyitte ja autoitte tämän kanssa.

Lopuksi viimesiltä päiviltä pari kuvaa ja video.

Piirto kellistelee, Täplä ahdistelee Unelmaa leikkimään.:)

Jihaa (Piirto & Turha)