Niin on ensimmäinen viikko takana. Ronjasta tehnyt sellaisia havaintoja, että kovin on hellyyden kipeä ja hän kovin hakeutuu aina viereen nukkumaan ja mielellään kainaloon. Ronjasta tullut aivan meidän Juhan koira. Hakeutuu aina hänen viereensä ja hellittäväksi. Mites tässä näin kävi?;) Muutenkin löydän useammin Ronjaa pöydän alta nukkumasta kuin aiemmin. Lenkillä kulkee samalla rauhallisella tahdilla kuin aina ennenkin.
Vuoden vaihde meni kotona ja meillä täällä vieraita. Ronjan mielestä koko päivässä ei ollut muuta ihmeellistä kuin että oli enemmän vieraita. Kävi päivällä lenkillä ja yöllä kävimme tekemässä vielä tarpeet. Näimme yöllä pari hujahtavaa taivaalle, mutta Ronja ei näihin eikä paukkeeseenkaan kiinnittänyt mitään huomiota. Sama lunkki koira kuin aina ennenkin.
Kävimme myös sunnuntaina tokoilemassa ja Ronja oli jotenkin niin kivassa vireessä. Jäi niin hyvä mieli. Tarkoittaa sitä varmaan, että täytyy mennä tänään iltasella uudelleen.:)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.